Perhokalastus on mahdollisesti jopa tuhansia vuosia vanha kalastusmuoto, joka on kehitetty veden pinnalta syövien kalalajien, kuten taimenen tai harjuksen kalastukseen. Perho on keinotekoinen viehe, jota heitetään kevyellä vavalla ja suhteellisen painavalla siimalla, joka kantaa kevyen vieheen haluttuun paikkaan. Suomeen laji on tullut englantilaisten liikemiesten ja matkailijoiden mukana 1800-luvulla.

Perhokalastus

Emme tiedä, milloin ihminen oppi jäljittelemään kalojen ravintonaan käyttämiä hyönteisiä sitomalla höyheniä tai karvoja koukkuun, mutta voimme olla varmoja, että tämä tapahtui hyvin kauan sitten. Vanhin selvä kirjallinen viittaus perhokalastukseen on jo 200-luvulta, siis 1800 vuoden takaa.

Perhokalastus on pohjimmiltaan yksinkertainen, mutta hyvin tehokas kalastustapa. Kuka tahansa voi hyvin lyhyessä ajassa oppia perusasiat ja saada kalaa perholla. Lopullista päätepistettä oppimisessa ei sitten olekaan, mutta tämä on osaltaan syy perhokalastuksen kiehtovuuteen.

Moni lähtee kokeilemaan perhokalastusta ajatuksenaan saada enemmän kalaa. Yleensä koukkuun jäänyt joutuu kuitenkin tunnustamaan, että vaikka kalaa tulee monissa tilanteissa paremmin kuin muilla välineillä, on nimenomaan perhokalastuksen hauskuus vienyt harrastajan mennessään.