Taimenen luontaisten kantojen varjelemiseksi kannustamme vapauttamaan ne saaliskalat, joiden rasvaevää ei ole leikattu.

Kestävän kalastuksen haasteista

Halutuimpien saaliskalojemme luonnonkannat ovat monin paikoin romahtaneet. Erityisen voimakkaana tuho on koskenut vaelluskaloistamme lohta, meritaimenta ja Järvi-Suomen reittivesien vaeltavia taimenkantoja.

Vaikka reittivesien padot säännöstelyhaittoineen ovatkin olleet hyvin merkittävä syy taimenkantojen taantumaan, on ylikalastus kuitenkin valitettavasti vakavin taimenkantoja uhannut tekijä. Voidaankin perustellusti sanoa, että reittivesien vaeltavat taimenen luonnonkannat ovat jo käytännössä kuolleet sukupuuttoon.

Taimenemme sinnittelee istutusten varassa. Valitettavasti istutukset, varsinkin pyyntikokoisilla yksilöillä, ovat kantojen sekoittumisen ohella vahingoittaneet taimenta vääristämällä kalastajien käsitystä taimenkantojemme tilasta.

Luonnonpoikasia kyllä syntyy, mutta ne – kuten istukkaistakin valtaosa – tuhoutuvat nykytilanteessa lähes kokonaan järvialueiden verkonsilmiin ja uistinten koukkuihin. Mitä jää jäljelle, siitä iskevät suonta sitten vuorostaan koskikalastajat, ajatellen että ”järvillähän ne taimenet kuitenkin tapetaan.”

Taimenen suojelun ja luonnonkierron elvyttämisen olisi oltava kaikkien kalastajien yhteinen asia. Tämä tarkoittaa kovennettuja pyyntirajoituksia sekä järvillä että koskilla.

 

Paikalliset selviävät

Reittikosket on suurelta osin kunnostettu ja pienempiä virtoja ja puroja riittää taimenen kutupaikoiksi ja lastenkamareiksi.

Tältä osin tilanne on kohtalainen. Noita pienvesiä vain kansoittavat nykyään lähinnä kasvavat poikaset sekä muutamat henkensä ”tammukoitumalla” pelastaneet taimenvaarit, jotka kuolevat tavallisesti vanhuuteen.

Ilmiö on tullut tutuksi viime vuosina rauhoitettujen ja pyydä ja päästä -kalapaikkojen myötä. Yllättävän pienissäkin joissa elää taimenia, jotka kasvavat reiluun kuudenkymmenen sentin mittaan, mutta häviävät sitten.

Erään pikkujoen tutkimuksessa on vuosien saatossa saatu saaliiksi koko joukko kookkaahkoja taimenia, mutta suomunäytteiden mukaan ainoakaan niistä ei ole käynyt järvessä.

Vaellukselle lähtevän taimenen mahdollisuudet kasvaa sukukypsäksi ja päästä takaisin kudulle ovat nykytilanteessa äärimmäisen pienet.

 

Catch & Release ei patenttiratkaisu

Tuskin mikään kalastustapoihin liittyvä aihe on viimeisten kymmenen vuoden aikana herättänyt niin paljon keskustelua kuin mitallisten kalojen tarkoituksellinen vapauttaminen.

Jokainen itselleen rehellinen myöntänee, että vapakalastusta harjoitetaan varsinkin nykyaikana ensisijaisesti huvin vuoksi. Keittiöön kannettu tai jokirannassa syöty saalis on bonusta, lisäarvo joka kruunaa onnistuneen kalastuspäivän.

Tätä taustaa vasten ei huvikalastusta voida suoranaisesti perustella aineellisella hyödyllä. Niinpä kaloja vapauttavaa ei voida yhtään perustellummin syyttää eläinrääkkäyksestä kuin kaloja ottavaakaan.

On kuitenkin selvää, että niin kauan kun jotain koskivesistöä ei rauhoiteta kokonaan, ei nykyisellä kalastuspaineella ole varaa ottaa jokaista mitallista taimenta – joissakin tapauksissa ei edes sitä ainoaakaan.

Kolikon kääntöpuolena on kieltämättä jossain määrin kieroutunut käytäntö, joka juontaa siitä että maassamme on vain muutamia pyydystä ja päästä -kalapaikkoja, joiden kookkaiden kalojen houkutusvoima on suuri. Kalastuspaine on näissä kohonnut ja varsinkin pienimmissä paikoissa suurtaimenista on jopa tullut eräänlaisia kiertopalkintoja, jotka koukutetaan monta kertaa kauden aikana ja ”tunnetaan etunimeltä”.

Monet kokevat ilmiön ymmärrettävästi jossain määrin epäterveenä, mutta niin kauan kun taimenet eivät säily hengissä järvillä ja laajempia jokialueita ei saada catch & release -kalastuksen piiriin, on epäkohtaan vaikea vaikuttaa.

Catch & Release -käytäntö ei myöskään saisi olla perusteluna liian monien kalojen koukuttamiselle. Saaliinsa vapauttavilta kalastajilta vaaditaan malttia ja harkintaa, aivan kuten kaloja ottaviltakin.

Ehkäpä tulemme jossakin vaiheessa siihenkin tilanteeseen, jossa myös vapautettaville mitallisille taimenille joudutaan määrittämään saalisrajoitus?

 

Kuinka kalaa on käsiteltävä?

Erinomaiset ohjeet vapautettavan kalan käsittelyyn löytyvät Perhokalastajat.net -verkkosivuilta:

 

http://www.perhokalastajat.net/index.php?page=ohjeita-kalan-vapautukseen