Tenon pitkäaikainen ottiperho
Ransu näki päivänvalon kesällä 1994. Samana hellekesänä Ransu osoittautui tosi ottiperhoksi lämpimällä Tenojoella. Saaliita ei ole tilastoitu, mutta lienee 50 lohta ja mennyt rikki, on uskallusta sanoa. Perho kuuluu pienten tummien ja mustien otti perhojen laajan perheeseen, mutta se on silti omintakeinen väriltään ja materiaaliltaan.
Perhon erikoisuus on sinimusta bassarisk-siipi (kissafretti), mutta materiaalien puutteessa on käytetty myös violettia oravaa. Erikoisen siipeensä takia perhoa kutsuttiin myös Värivammaiseksi, ja sittemmin Ransuksi, joka onkin ollut joella eniten käytetty nimi.
Perhon kehittäjä on Sami Pirilä, jos sattumalta sidottua ottiperhoa voidaan sanoa voimalliseksi kehittämiseksi. Malliperhot on sitonut perhonsidontakilpailuissakin pärjännyt Savonlinnalaislähtöinen Joel Rautiainen, joka taiteili perhosta lisähöystöksi myös levysiipisen version.
Ari Yliollitervo Tiura-uistimesta oli ensimmäinen Ransu perhon käyttäjä. Ari nappasi perholla heti samalla reissulla 8,7:n ja 6,9:n kiloiset lohet. Koukkuna Ari kertoo olleen Partridge 02 mallin koukku koko 12, eli ensimmäinen Ransu oli varsin pieneen koukkuun sidottu. Sittemmin koukkukooksi vakiintui lähinnä kaksihaarainen 6-8.
Ensimmäinen pienempään koukkuun sidottu versio oli pitkäsiipinen. Tällä samalla perholla Tiuran uistintehtailija sai jo viisi kohta. Malli osui heti kohdalleen ja perho erottautui selkeästi, kun Ari mainitsee, etteivät muut saaneet mitään .
Ransulla on saatu lohta Tenolta koko joen matkalta. Erikseen Ari painottaa perhoon napanneen lohia loppukesällä elokuussa erityisesti Tenon Yläkönkään alta.
Tällä yleispätevällä perholla on varmasti sijansa myös taimenen ja harjuksen kalastuksessa. Muistuttaahan perho esimerkiksi monia Kuusamon nousutaimenjoilla toimivia malleja.